Onnellisuus ja
hyvinvointi ovat abstrakteja käsitteitä, jotka usein pakenevat yhtä universaalia
määritelmä. Tästä huolimatta onnea ja hyvinvointia kutsutaan usein yksilöiden
ja yhteisöjen perimmäiseksi tavoitteeksi.
Monet hallitukset
Euroopassa ja muualla maailmassa ovat viime vuosien aikana erityisesti
kiinnostuneet hyvinvoinnista ja onnellisuudesta. Tämä kiinnostus näkyy suoraan märällisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden
tutkimuksen kasvuna.
Hyvinvoinnin ja
onnellisuuden tutkimus ja edistäminen ovat tällä hetkellä monien poliittisten ohjelmien keskiössä useissa Euroopan maissa. Esimerkiksi
Skotlannin hallituksen projekti ” Getting
It Right For Every Child” (GIRFEC) (2008) tarkoituksena on edistää lasten ja
nuorten hyvinvointia. Projekti määrittelee
lasten ja nuorten hyvinvoinnille
kahdeksan indikaattoria. Projektin indikaattorien mukaan hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat
aktiivisia, arvostettuja, vastuullisia, osallisia, terveitä, tavoitteellisia,
huollettuja ja tuntevat olonsa turvalliseksi.
(Active, Respected, Responsible,
Included, Safe, Healthy, Achieving and Nurture)
Lapset ja nuoret eivät
aina pääsee vaikuttamaan itselleen tärkeissä asioissa täysimääräisesti.
Poliittisen kiinnostuksen kasvu hyvinvoinnin alueella tarjoaa ihanteellisen
tilaisuuden lasten ja nuorten parissa työskenteleville organisaatioille.
Useat yksittäiset
yhteiskunnalliset tekijät voivat myös vaikuttaa kiinnostuksen kasvuun tällä sektorilla. Esimerkiksi
Isossa-Britanniassa seuraavat syyt voidaan tunnistaa:
(a) Lasten ja
nuorten hyvinvoinnista on Britanniassa keskusteltu voimakkaasti sen jälkeen kun
UNICEF in (2007) raportti " An Overview of Child Well-being in Rich
Countries‘ "
julkistettiin. Raportin perusteella
lapset ja nuoret olivat Britanniassa taulukon alaosassa, kun 21 teollisuusmaata verrattiin lasten
hyvinvoinnin osalta.
(b) Korkean
profiilin media tapaukset lasten hyväksikäytöstä ovat myös osaltaan
kasvattaneet kiinnostusta lasten hyvinvointia kohtaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneet
ovat alkaneet pohtia miten kehittää menetelmiä ja käytäntöjä jotka eivät vain
pidä lapsia turvassa, mutta myös
edistäisi lasten hyvinvointia.
(c) Stiglitzin
komission (OECD) (2009) raportissa "Measurement of Economic Performance
and Social Progress" korostettiin tarvetta laajamittaisen hyvinvointi indikaattoritien
käyttöönotosta politiikan suunnittelussa. Britannian koalitiohallitus ilmoitti
vuoden 2010 talousarviota koskevassa mietinnössä , että Stiglitzin komission
asialistaa viedään eteenpäin Britanniassa.
Lisäksi samainen
hallitus tiedotti marraskuussa 2010, että
se alkaa mitata kansalaistensa onnellisuutta. Britannian tilastokeskus (ONS) on sittemmin
kehittänyt kansallista hyvinvointia ja
onnellisuutta mittaavan ohjelman.
Nyt meidän vain täytyy
tietää mistä hyvinvointi ja onnellisuus rakentuvat?
No comments:
Post a Comment